Raatteentie – sotahistoriaa Suomussalmella

RAATTEENTIEN TAISTELU VUONNA 1939-1940 ON YKSI SUOMEN SOTAHISTORIAN KUULUISIMMISTA TAISTELUISTA

Raatteentien taisteluihin liittyvät nähtävyydet alkavat itse asiassa jo ennen itse Raatteentietä. Suomussalmentien (9150) ja Kuhmontien (912) risteyksessä on Talvisodan Suomussalmen taisteluiden muistomerkki. Tästä kun lähtee etenemään kohti Raatteentietä ja Raatteen Porttia, vastaan tulee ukrainalaisten kaatuneiden muistomerkki (myöhemmin Raatteentiellä on myös muistomerkki venäläisille kaatuneille) ja Kuomanjoen muistomerkki.

Poiketa voi myös Suomussalmen kirkonkylän sankarihautausmaalla. Suomussalmen kirkonkylän pohjoispuolella on myös paljon taistelupaikkoja ja sotamuistomerkkejä, mutta ne luokitellaan eri taisteluksi, vaikka liittyvätkin kiinteästi Raatteentien taisteluihin.

Talvisodan monumentti Raatteen Portilla on paikka, jossa menee sanattomaksi. Vaikuttava määrä kiviä muistuttamassa kaatuneista – hiljaisuuden paikka, jossa ei tarvitse paljon sanoja. Tosi koskettava ja pysäyttävä näky. Alueen keskellä olevassa muistomerkissä ”Avara syli” on 105 vaskikelloa, jossa on yksi kello jokaista talvisodan päivää kohti.

Tästä pääset edelliseen postaukseen: HOSSAN KANSALLISPUISTO

ALLA ON VIDEO MEIDÄN MATKASTA RAATTEENTIELLÄ

Talvisodan monumentin vieressä on museo, missä pääsee näkemään enemmän talvisodan tapahtumia ja esineistöä. Esillä oli vanhoja aseita,sotilaiden varusteita, valokuvia, elokuvaesitystä – oikeasti semmoista mikä tuo sen ajan lähelle. Erityisesti jäi mieleen, miten karuissa oloissa ne siellä taisteli – paukkupakkasessa ja vähillä varusteilla. Ei voi kuin arvostaa mitä ihmiset silloin kävi läpi.

Raatteentien taistelut liittyvät laajemmin Suomussalmen taisteluihin talvisodassa 1939-1940. Neuvostoliittolainen 163. divisioona oli hyökännyt 30.11.1939 pääosin pohjoisesta Juntusrannan kautta Suomussalmen kirkonkylään. Sen tavoitteena oli ollut edetä Ouluun asti ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Suomalaisjoukot katkaisivat vihollisen huoltoreitin Raatteen tiellä ja löivät vihollisjoukot Suomussalmen kirkonkylältä Kiantajärven jäätä pitkin takaisin Juntusrantaan ja rajan taakse.

Tämän vuoksi Neuvostoliitto lähetti 15.12.1939 omien joukkojensa avuksi Raatteentietä pitkin 44. divisioonansa.

Suomalaisten Osasto Kontula pysäytti tämän avustusjoukon etenemisen Kuomanjoella noin 10 km ennen Suomusalmen kirkonkylää. Suomalaisia joukkoja siirrettiin pääosin yöaikaisin hiihtomarssein järvien jäitä ja metsiä pitkin vihollisen sivustoille, josta suomalaiset hyökkäsivät vihollista vastaan, ja vihollisen huoltoyhteydet katkaistiin. Vihollinen sidottiin pieniin taisteluihin ja pilkottiin palasiksi keveiden joukkojen hyökkäyksillä. Suomalaiset löivät lukumäärältään ylivoimaisen ja vahvasti panssarein ja tykein varustetun 44. divisioonan lähes ilman omaa tykistöä. Eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi Raatteentiellä vihollisen 44. divisioonan ja taistelut päättyivät 8.1.1940. Samalla suomalaiset ottivat erittäin merkittävän määrän sotasaalista ja toista tuhatta sotavankia.

Tappiot olivat molemmin puolin huomattavat: neuvostodivisioonat menettivät kaatuneita noin 7.000-9.000 miestä, ja suomalaiset noin 400 miestä (luvut vaihtelevat lähteestä riippuen). Raatteentien taistelu tammikuussa 1940 on yksi sotahistorian merkittävimpiä voittoja ja talvisodan käännekohtia.

Raatteentien varrella Likoharjussa on Raatteentien taistelujen vuonna 1963 pystytetty muistomerkki. Siinä on teksti ”Tämä muistomerkki on pystytetty Raatteentien vv. 1939-1940 käytyjen kunniakkaiden taisteluiden muistoksi – Korpisoturiveljet”. Likoharjussa oli Raatteentien taisteluiden aikana vihollismiehitys suojaamassa huoltotietä. Suomalaiset hyökkäsivät näihin asemiin ja saivat monien vaiheiden jälkeen ne haltuunsa samoin kuin vankeja ja vihollisen kalustoa.

Jo ennen sotaa ylimääräissä harjoituksissa valmistellulla Purasjoki-linjalla suomalaiset ottivat neuvostoliittolaisten hyökkäyksen vastaan 1.-3.12.1939 mutta joutuivat lopulta vetäytymään taaksepäin länttä kohti.

Nykyään Purasjoelta löytyy entisöity puolustusasema. Entsöityinä on laaja juoksuhautojen verkosto, korsuja ja muita puolutusrakenteita. Tässä kohtaa kannattaa pysähtyä.

Raatteentien päässä sijaitsee myös Raatteen Vartiomuseo, joka kertoo elämästä Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla. Museo on rakennettu entiselle vartioasemalle ja siellä pääsee näkemään millaista rajavartijan arki on ollut sodan aikana. Esillä oli kuvia ja tarinoita siitä, miten rajaa valvottiin ja millaisia tilanteita siellä koettiin.

Vieressä oli myös vartiotorni, josta avautuu maisema suoraan Venäjän rajalle. Tornissa käynti tuo konkreettisesti esiin, miten lähellä itäraja oikeasti on – ja vähän kylmät väreet siinä tulee kun miettii alueen historiaa. Vartiotornin juurella olevassa rakennuksessa on mahdollisuus ruokailuun.

Raatteen tielle tutustumiseen voi olla hyvä varata päivä. Itse Raatteentie on 18 km pitkä mutta tutustuminen kannattaa aloittaa 16 km lähempää Suomussalmen kirkonkylää Suomussalmentien ja Kuhmontien risteyksestä, missä on Talvisodan Suomussalmen taistelujen päämuistomerkki. Itselläni vierailu Raatteentiellä oli toivelistalla jo pitkään – kannatti ehdottomasti käydä. Raatteentien taistelujen lisäksi kävijä voi tutustua myös Suomussalmen kirkonkylän pohjoispuolen sotamuistomerkkeihin.