Samassa pihapiirissä on myös karjalainen runokylä. Runokylän Runonlaulajan pirtissä meillä oli hieno mahdollisuus hiljentyä kuuntelemaan paikallista runonlaulajaa. Runonlaulajan kuvaukset laulujen sisällöstä auttoivat ymmärtämään paremmin laulujen aiheita. Se oli tunteikas hetki, jossa tunnuttiin sukellettavan meidän yhteiseen suomalais-ugrilaiseen menneisyyteemme. Etevimmäksi Suomen puoleisessa Karjalassa asuneeksi runonlaulajaksi mainittu, 1700- ja 1800-luvun taitteessa elänyt Simana Sissonen oli myös kotoisin Ilomantsista.

Ilomatsin alueella käytiin laajoja divisioonatason taisteluita sekä talvi että jatkosodassa 1939-1944. Taisteluihin arvioidaan osallistuneen 50.000 suomalaissotilasta. Merkittävimmät taistelut liittyvät Suomen kannalta kesäkuussa 1944 alkaneisiin Ilomantsin torjuntataisteluihin. Ilomatsissa saavutetun torjuntavoiton merkitys on mittaamattoman arvokas Suomen itsenäisyydelle.

Ilomatsissa on entisöity näitä taistelupaikkoja ja pystytetty opastustauluja. Ilomatsin sotatie muodostaa 150 km mittaisen reitin, jonka voi kulkea itsenäisesti omalla kulkuneuvolla tai opastetulla bussikyydillä. Erilaisia kohteita on yli 30 kpl.

Kiersimme tämän ympyräreitin omalla autolla vastapäivään eli lähdimme Parpperinvaaralta itää kohti. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli noin 13 km päässä Oinassalmella, jossa vihollinen pysäytettiin Talvisodassa joulukuussa 1939. 

Tässä kohtaa tie risteää myös etelään päin. Noin 3 km maisematie harjun päällä johtaa Petkeljärven kansallispuiston luonnonkauniiseen retkeilykeskukseen.

Seuraava merkittävä käyntikohde Oinassalmelta noin 6 km eteenpäin pohjoiseen on Möhkön historiallinen ruukkikylä. Noin kilometri ennen Möhköön saapumista kannattaa poiketa päätieltä Möhkönraitille. Tämä vanha kylätie on myös osa aitoa talvi- ja jatkosadan aikaista sotatietä. Puna-armeija miehitti kylän talvisodassa 1939 ja marssi tätä kylätietä pitkin syvemmälle Suomeen. Idyllisessä Möhkön kylässä on mm. 21. prikaatin muistomerkki ja ruukkimuseo, jossa esitellään paljon myös sotatapahtumia.

Möhköstä noin 6 km eteenpäin kannattaa poiketa Öykkösenvaaran vuoden 1944 taistelupaikalla. Siellä on opastuskeskus runsaine valokuvineen, karttoineen ja opastustauluineen sekä paljon kunnostettuja taisteluasemia.

Tämän jälkeen tie kapenee pikkuhiljaa metsäautotieksi ja pysähdyimme useassa mielenkiintoisessa taistelupaikassa, jossa vihollisen hyökkäys oli pysäytetty tms. Tarkemmin näistä kohteista löytyy tietoa sotatie.fi -sivustolta. Sotatiestä kiinnostuneiden on hyvä huomioida, että kaikkia näitä kapeita metsäautoteitä ei aurata talvella ja kelirikkokausi voi myös olla haastavaa aikaa.

 Tästä pääset Pohjois-Karjalan automatkan ensimmäiseen osaan: Bomba-talo, Ruunaan kosket, Koli jne.

Osana sotatietä on noin 20 km poikkeama Suomen ja Euroopan Unionin itäisimpään pisteeseen, Itäpisteeseen. Täällä pääsee poikkeuksellisesti ilman rajavyöhykelupaa käymään rajavyöhykkeen sisällä aivan Venäjän rajan tuntumassa. Rajapyykit voi nähdä omin silmin vireisellä pienellä saarella. Näimme Venäjän puolella myös valvontahelikopterin lentävän.

Yksi päävierailukohteista Sotatiellä on Taistelijan talo. Se on rakennettu vuonna 1988 nimenomaan sotiemme veteraanien työn kunnioittamiseksi ja heidän muistonsa vaalimiseksi. Talossa ja sen ulkoalueilla on laaja sotilasvarusteiden ja aseiden näyttely sekä kahvila. Yksi osuus on omistettu Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnille, joka oli kunnostautunut motti- ja sissitaisteluissa. Myöhemmin hän palveli Yhdysvaltain armeijassa nimellä Larry A. Thorne.

ALLA ON VIDEO MEIDÄN MATKASTA SOTATIELTÄ

Muita käymisen arvoisia paikkoja Ilomantsissa ovat keskustan tuntumassa oleva Pyhän profeetta Elian ortodoksinen kirkko ja Ilomantsin sadan enkelin luterilainen puukirkko. Petkeljärven kansallispuiston lisäksi Ilomantsissa on Patvinsuon kansallispuisto sekä useita muita retkeilyreittejä. Lisätietoa näistä löytyy visitilomantsi.fi -sivuilta.

 Tästä pääset sotahistoriallisen Raatteentien taistelupaikoille: RAATTEENTIE – SOTAHISTORIAA SUOMUSSALMELLA