JULMA-ÖLKKY ON 2 MILJARDIA VUOTTA SITTEN MAANKUOREN HALKEAMAAN SYNTYNYT JYRKKÄREUNAINEN JA SYVÄ JÄRVI. SE ON SUOMEN SUURIN JA KUULUISIN ROTKOJÄRVI.

ALLA ON TUNNELMIA JULMA-ÖLKYLTÄ

Jos melominen ei houkuttele, Julma-Ölkyn voi kiertää myös jalkaisin alueen kahta patikointireittiä pitkin. Pidempi Ölkyn ähkäisy -niminen (9,4km) patikkareitti sekä hivenen lyhempi vaihtoehto on (5,3km) Ölkyn ylitys -reitti, jonka varrella kuljetaan tuon riippusillan yli – se sama, jota katselimme järveltä käsin miettien, kuinka keikkuva se mahtaa olla. Reitit lähtevät Julma-Ölkyn pysäköintialueelta, jossa on hyvät palvelut mm. kioski, käymälä ja tulentekopaikka ja opasteet eri reiteille. Pidemmällä Ölökyn ähkäisy-reitillä on myös mahdollisuus leiriytyä – reitin varrelta löytyy laavu, nuotiopaikka ja puucee.

Ja jos haluaa nauttia maisemista ilman hikisiä kilometrejä, järvellä järjestetään kesäisin myös puolen tunnin mittaisia veneajeluita. Tosin tuo meidän melominenkaan ei vaatinut hikipiraroita, mutta uskon että patikointi on aika eri juttu.

Tässä melotaan Julma-Ölkyn korkeimpien kallioiden ohi, jotka sijaitsevat noin järven keskivaiheilla.  Järven päästä pääsee kanootilla parilla kantomatkalla rotkon päässä olevalle laavulle, jossa on myös tulipaikka ja puucee. Pidempi patikointireitti menee myös tämän tulipaikan ohi.

Olipa tämä hieno päivä, Julma-Ölkyn rotkojärvi ylitti kaikki odotukset. 

Värikalliolle pääsee Lihapyörteen parkkipaikalta 3,5 km tai 4,5 km pitkää, merkittyä polkua pitkin. Parkkipaikalta löytyy myös opastaulu. Matka Värikalliolle tuntuu hieman pitemmältä reitin loppuosan mäkisyydestä johtuen. Suosittelemme pohjoisempaa, vesistöjä myötäilevää reittiä hienojen maisemien takia. Reitin varrella on laavuja ja itse Somerjärvellä on keittokatos ja hieman sivummalla kuivakäymälä. Sää suosi meitä taas emmekä saaneet sadetta niskaamme ennusteista huolimatta.

VÄRIKALLIO ON HOSSAN KANSALLISPUISTON SOMERJÄRVELLÄ SIJAITSEVA SYKÄHDYTTÄVÄ KALLIOMAALAUSKOHDE

Värikalliossa sijaitsevat Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset. Maalausten iäksi on arvioitu 3500-4500 vuotta. Eli niitä maalattiin samaan aikaan, kun Egyptissä rakennettiin pyramideja. Värikallio on maalattu Somerjärven pystysuoraan kallioon, jonka eteen on rakennettu retkeilijöitä varten kävelysilta ja katselulava. Kalliomaalauksia voi tutkia vain muutaman metrin päästä.

Värikalliolla on 61 erillistä metsästykseen ja shaminismiin liittyvää kuviota. Paikka ja kuviot saavat mielikuvituksen laukkaamaan: keitä olivat nämä esi-isämme ja mikä oli maalausten tarkoitus. Erään tulkinnan mukaan monet Värikallion ihmishahmoista olisivat naisia, jotkut synnyttämässä. Tuntuu uskomattomalta, että Värikallion kalliomaalaukset löydettiin virallisesti vasta vuonna 1977.

ALLA ON VIDEO VÄRIKALLIOLTA

Maisemat olivat paikoitellen niin upeat, että teki mieli pysähtyä vain katselemaan – ja niin me teimmekin useaan otteeseen. On hienoa huomata, miten paljon upeita kohteita löytyy ihan koto-Suomesta.

Muikkupurolle kiemurtelee hiekkatien varrelta parkkipaikalta hienoissa harju- ja rantamaisemissa erämainen polku. Muikkupuron laavulle tulee matkaa vain noin 1,5 km.

Muikkupuro ja Muikkupuron laavu on yksi Hossan kuvatuimpia kohteita. Laavu sijaitsee kahden kirkasvetisen järven välissä, joita yhdistää rauhallisesti virtaava puro. Puro on matala, hiekkapohjainen ja kirkasvetinen. Puron yli pääsee kapeaa siltaa pitkin.

Vaikka olimme liikkeellä suht’ hiljaisena aikana kesäkuun alkupuolella, oli laavulla jonkin verran elämää. Laavulla yöpynyt retkiporukka oli aamutoimissa ja lähdössä eteenpäin. Laavulle tuli muutama uusi retkeilijä ja joitakin kulki ohi. Laavulla on mukava istahtaa hetkeksi tukkipöydän ääreen ja keittää retkikahvit.

ALLA ON VIDEO MUIKKUPUROLTA

MAJOITTUMINEN yllätti monipuolisuudellaan – alueelta löytyi niin fiininpää kuin rennon rouheampaakin vaihtoehtoa leirintäalueiden lisäksi.

Ensimmäisen yön majoituimme Hossan Lomakeskuksen modernissa Ecolodge -huoneessa, joka oli viihtyisä ja tyylikkäästi sisustettu. Ainoa miinus oli, että huoneesta puuttui jonkinmoinen jääkaappi – olimme varanneet hieman eväitä, jos olisimme päätyneet telttamajoitukseen. Lomakeskuksen oma ravintola sijaitsi aivan vieressä, mikä oli iso plussa – oli luksusta istahtaa valmiiseen pöytään ilman ylimääräistä säätöä.

Seuraavaksi yöksi siirryimme viereiseen Camping Hossan Lumoon, mutta päädyimme täälläkin varaamaan mökin. Säätiedotus oli sen verran epävakaa, että telttäyö jäi edelleen haaveeksi. Rantamökki oli ihan siisti. Rannan tulipaikka oli mainio lisä rantasaunassa käynnin jälkeen – täydellinen tapa päättää päivä luonnon keskellä.

Hossan luonnossa vietetyn hetken jälkeen matkamme jatkui Suomussalmen sotahistorian kohteisiin. Niistä seuraavassa postauksessa.