Jakartan edustalla sijaitsee Thousand Islands -saaristo, jossa etenkin paikalliset viettävät viikonloppuja. Nimestään huolimatta saariryhmittymässä on 120 saarta, mutta vain noin kymmenessä saaressa on majoitusta viikonlopun viettäjille ja mantereella sijaitsevasta Marina Ancol -nimisestä satamasta on lähimmälle saarelle vain n. puolen tunnin matka. Päätettiin varmuuden vuoksi löytää turkoosia vettä kauimmaiselta saarelta Pantara Islandilta, jonne on n. 2 tunnin matka. Itse olin tuolloin kyläilemässä Jakartassa lasten kanssa ennen sinne muuttoa. Haaveissa meillä oli puhdas meri-ilmasto, vaaleat rannat ja turkoosi vesi. 

Koska Jakarta ei ole kovin tunnettu turistikaupunki varsinkaan länsimaalaisille, niin itse meno saarelle ja suunnittelu vaati pientä päänvaivaa vaikka kohde oli lähellä Jakartan satamaa. Informointi englanniksi oli vähäistä.

Mieheni Jyrki oli yhteydessä paikalliseen matkatoimistoon, mutta kun hinnat tuntui olevan hivenen kalliita, päädyttiin soittamaan suoraan matkakohteeseen ja se kannatti. Hinta oli n. 50% edullisempi. Lapsemme tulivat kylään ja suunnattiin Valtterin ja Veeran kanssa siis kauimmaiselle saarelle etsimään turkoosia vetta ja sieltähän sitä löytyi. Ahtauduimme 2 tunniksi vanhaan matkaveneeseen, mainoksessa kyllä oli kuva modernista moottoriveneestä, mutta se olikin varattu jollekin isolle seurueelle. 

Löysimme paikat veneen keulasta. Ajatus ensin tuntui hyvältä istua edessä, mutta istuimme niin alhaalla ja keula korkealla ettemme nähneet eteenpäin juuri mitään. Samalla huomasimme että ilmastointi ei toiminut kunnolla edessä. Itsellä keikutus sai aikaan huonovointisuuden ja ainoa asia mitä mielessä silloin oli että pitäis päästä heti pois kun vain mahdollista. Onneksi saimme pienen sivuikkunan hivenen raolleen. Kun saavuimme päämäärään Pantara Islandille, näkymä sai unohtamaan aiemmat synkät ajatukset matkasta. Näimme sitä turkoosia vettä ja pitkän laiturin ihanaan rantaan, jossa ukulele soittajat ottivat meidät  vastaan drinkkien kanssa. Olipa kiva.

Olimme varanneet varmuuden vuoksi 2 mökkiä, mutta yksikin olisi riittänyt, koska mökeissä kummassakin oli 3 isoa parisänkyä. Tosin onneksi sängyissä oli valinnanvaraa kun meidän tyttären sängyssä liikuskeli jonkinsortin pieniä liikkuvia ötököitä. Valittaessamme lakanat tultiin vaihtamaan, mutta ötökköongelma kuitenkin jäi. Veera vaan siis vaihtoi sänkyä. Onneksi emme kuitenkaan törmännet isoon liskoon, jonka näimme ruokaillessamme ikkunasta. Saaressa oli kyllä potentiaalia turisteille, mutta mökkien taso ei ihan yltänyt haaveitamme. Kuvaus kohteen esitteestä ei ihan pitänyt paikkansa muutenkaan. Maisemat oli kyllä käymisen arvoiset.

Saari oli rauhallinen, meidän lisäksi oli nyt vain yksi ryhmä viettämässä tiimipäivää. Päivä kului nopeasti tutkiessamme saarta, oli snorklausta ja uimista. Saaren ympärikävelyyn meni 20 minuuttia. Huvittavinta rannalla oli kun kaikille jaettiin pelastusliivit laiturin vieressä olevaan snorklaukseen, mutta siitä tiesi paikallisten huonon uimataidon. Suurin osa nuorista matkalla olevista tiimiläisistä kyllä käytti pelastusliivejä jopa uidessa.

Auringonlasku ja veden hiljainen liplatus teki päivästä täydellisen.

Lisää Jakartasta…